If you think wellness is expensive, then try illness

Laura Heinonen
If you think wellness is expensive, then try illness

Wellness, hyvinvointi, urheilullisuus, personal training, raakaravinto, jooga, proteiini, super food  – tässä muutamia termejä, jotka vilisevät nykyään mediassa. Niin Suomessa kuin maailmallakin hyvinvointiala on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Yhä useampi ihminen panostaa terveellisiin ja liikunnallisiin elämäntapoihin.

Omaa hyvinvointia kehitettäessä tähdätään virkeään ja hyvään oloon sekä positiivisiin tunnetiloihin. Näiden tavoitteiden taustalla kuitenkin lymyää usein negatiivisia mielleyhtymiä, kuten häpeä ylipainosta, pelko sairastumisesta ja kateus niille, jotka ovat sporttisia ja hyväkroppaisia ja aina niin energisen oloisia.

Usein uusia tuotteita ja palveluita lanseerattaessa yrityksen pitää luoda näille tarve markkinoilla. Hyvinvointialan tuotteiden ja palveluiden suhteen tarve on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta yritykset ovat tehokkaasti myös luoneet lisätarvetta sellaisten ”tavallisten” ihmisten keskuudessa, jotka eivät ole ennen kiinnittäneet huomiota oman hyvinvointinsa kehittämiseen. Konkreettinen esimerkki tästä on päivittäistavarakauppojen tuotevalikoima, jossa proteiinijuomat, chia-siemenet ja rahkat vyöryvät vastaan jo kauppaan astuessasi. Viisi vuotta sitten näitä tuotteita oli tarjolla lähinnä urheilukaupoissa sekä hyvinvarustetuissa verkkokaupoissa. Samaan aikaan media hehkuttaa onnistuneita laihdutustarinoita ja luo uskoa siihen, että meistä jokainen voi muuttua ja muuttaa elämänsä terveellisempään suuntaan. Tämän seurauksena rahkapurkit kulkeutuvat yhä useamman ihmisen kauppakärryyn.

Wellness -trendi näkyy myös sosiaalisessa mediassa, ihmisten jakaessa erilaisia urheilupäivityksiä puhelimistaan ja sykemittareistaan. On mukava kertoa ystäville kuinka sateisena ja pimeänäkin syysiltana menin ja juoksin reippaan lenkin ja ah mikä energinen olo siitä syntyikään! Muiden kannustukset tsemppaavat jatkamaan treeniä ja ruokkivat positiivista hyvinvoinnin kehittämisen kierrettä.

Kun liikunta ja terveellinen ravinto vievät mennessään ja tuloksia alkaa näkyä, alkuvaiheessa potkijan roolissa olleet pelko ja häpeä hiipuvat taustalle ja korvautuvat hyvällä ololla, jonka elämäntapamuutos toi mukanaan. Sen jälkeen ei tarvitse enää pakottaa itseään lenkille tai kokea luopumista, kun kokouspulla jää syömättä. Hyvä olo koukuttaa ja saa liikkeelle silloinkin, kun kotisohva tilapäisesti houkuttelisi enemmän.

Tunteiden korreloidessa ihmisten ostokäyttäytymiseen, hyvinvointialan yritykset voivat olla luottavaisin mielin tulevaisuutensa suhteen. Oli ihmisen tunne negatiivinen tai positiivinen, yritys pystyy tarjoamaan siihen ratkaisun. Tämä on Fiiliksestä Fyrkkaa – sanan varsinaisessa merkityksessä!

Millaisia emootioita sinun yrityksesi tuotteet ja palvelut tyydyttävät?

Laura Heinonen

Lehtori, KTT, Start-up yrittäjä
Turun ammattikorkeakoulu
laura.heinonen@turkuamk.fi
www.fitdog.fi

NEMO-hankkeessa etsitään vastausta kysymykseen: miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla asiakaskokemusten ja työilmapiirin parantamisessa, yhteiskuntavastuun viestimisessä sekä kasvun, innovaatioiden ja jopa uusien liiketoimintamallien lähteenä?